Sitten kun yritystoiminnan edellyttämän rahoituksen määrä on selvillä, suunnitellaan tarvittavan rahoituksen hankinta.
Aloittavan yrityksen oma pääoma koostuu yrityksen perustajien yritykseen sijoittamasta pääomasta. Oma pääoma voidaan maksaa rahana tai sijoittamalla yritykseen rahanarvoista omaisuutta.
Myöhemmin yrityksen toiminnan aikana kertyneet voittovarat kasvattavat yrityksen omaa pääomaa, jos ne jätetään yritykseen, eikä niitä jaeta yrityksen omistajille. Tappiot puolestaan vähentävät yrityksen omaa pääomaa.
Omistajat voivat saada tuottoa sijoitukselleen silloin, kun he päättävät nostaa yrityksen voittovaroja itselleen. Yritys ei kuitenkaan sitoudu maksamaan omaa pääomaa takaisin, vaan se on tarkoitettu olemaan yrityksen käytössä toistaiseksi.
Konkurssitilanteessa omistajat ovat velkojia heikommassa asemassa, jolloin he eivät juuri koskaan saa pääomasijoitustaan takaisin. Oma pääoma muodostaa puskurin, jonka avulla yritys suojautuu takaiskuja ja huonoja aikoja vastaan. Oma pääoma on myös edellytyksenä vieraan pääoman saamiselle, sillä yrityksen hakiessa luottoa tutkitaan kestääkö sen pääomarakenne lisävelkaantumisen.
AVUSTUKSET YRITYSTOIMINTAAN
Yritykset voivat määrätyin edellytyksin saada julkisista varoista maksettavia yritystukia, joiden perusteet vaihtelevat tuen myöntäjän ja käyttötarkoituksen mukaan. Yritystukien avulla yhteiskunta pyrkii edistämään yritystoimintaa, jolloin tavoitellaan esimerkiksi työllisyyden ja taloudellisen kehityksen paranemista tai positiivisia ympäristövaikutuksia.
Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskusten yritystuet
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat valtion aluehallinnon yksiköitä, joiden yhtenä tehtävänä on tarjota yrityksille rahoitus- ja kehittämispalveluja.
Yrityksen kehittämisavustus on tarkoitettu yrityksen kehittämistoimenpiteiden ja investointien rahoittamiseen. Tuettavia kehittämistoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi uusien tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittäminen. Kehittämisavustusta voidaan myöntää myös yritysten investointien rahoittamiseen.
Kehittämisavustusta on haettava ennen hankkeen aloittamista. Avustusta maksetaan jälkikäteen erillisestä hakemuksesta hankkeen edistymisen mukaan. Yrityksen kannattaa olla yhteydessä ELY -keskuksen asiantuntijaan jo ennen avustuksen hakemista. ELY-keskuksen asiantuntija voi neuvoa hankkeen suunnittelussa ja avustushakemuksen teossa ja häneltä saa myös lisätietoja kehittämisavustuksen myöntämisperusteista, alueellisista rahoituslinjauksista ja hyväksyttävistä menoista.
Maaseudun yritysrahoitusta voidaan myöntää maaseutualueiden yrityksille. Tarkoituksena on parantaa maaseudulla asuvien ihmisten toimeentulomahdollisuuksia. Osa maaseutuohjelman rahoituksesta on kansallista rahoitusta ja osa rahoituksesta tulee EU:n maaseuturahastosta.
Ohjelmasta tuetaan maaseudun yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista. Perustamistukea voi saada esimerkiksi neuvontapalvelujen ostamiseen, tuotekehitykseen, tuotannon kehittämiseen, markkinointisuunnitelman laatimiseen, koemarkkinointiin tai vientiselvitykseen.
Aloittavat ja laajentavat yritykset voivat saada investointitukea muun muassa tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen ja koneiden hankintaan. Yhteistyöhankkeessa pienyritykset voivat esimerkiksi muodostaa ketjuja, joissa ne kehittävät yhteistä markkinointia.
Maaseutuohjelman tukea voi hakea ELY-keskukselta tai paikalliselta Leader-toimintaryhmältä, jotka myös neuvovat tuen hakemiseen liittyvissä asioissa.
Business Finland
Business Finland tarjoaa yrityksille rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kehittämiskelpoisten ideoiden muuttamiseksi liiketoiminnaksi. Tavoitteena on työllisyyden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistäminen.
Business Finland rahoittaa sellaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden kehityshanke tähtää kasvuun ja kansainvälistymiseen. Rahoituksen avulla yritys voi mm. kehittää uusia tai uudistaa olemassa olevia tuotteita ja palveluja sekä tuotantomenetelmiä ja liiketoimintamalleja. Yritys voi myös testata uuden ratkaisun toimintaa ja arvioida hyötyjä yhdessä asiakkaiden kanssa.
Business Finland rahoitus kattaa vain osan projektin kustannuksista, joten yrityksiltä vaaditaan myös omaa rahoitusta. Rahoitus voi olla joko lainaa tai avustusta. Laina on matalakorkoista eikä sitä varten tarvita vakuuksia.
Business Finland rahoitus maksetaan pääsääntöisesti jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella, mutta lainarahoituksesta osan voi saada ennakkona. Jos projektin tavoitteet jäävät perustellusta syystä saavuttamatta, eikä projektin tuloksia voida hyödyntää, osa lainasta voidaan muuttaa jälkikäteen avustukseksi.
Energiatukea yritykset ja yhteisöt voivat hakea Business Finlandilta energian säästöä, tai uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistäviin investointi- ja kehittämishankkeisiin.
Tuet työntekijän palkkaamiseen
Palkkatuki on tarkoitettu sellaisen työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseen, jolla on vaikeuksia työllistyä ilman tukea. Työttömän työkokemus voi olla vähäistä, osaaminen vanhentunut, tai vamma tai sairaus vaikuttavat työssä selviytymiseen. Palkkatuki on rahallinen korvaus siitä, että työnantaja joutuu mahdollisesti käyttämään tavallista enemmän aikaa työntekijän työnopastamiseen. Tuen tarkoitus on parantaa työllistettävän henkilön ammatillista osaamista ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) voi käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa harkinnanvaraisesti myöntää työnantajalle palkkatukea työntekijän palkkakustannuksiin. TE-toimisto päättää tuen suuruuden ja keston tapauskohtaisesti. Ennen tuen myöntämistä TE-toimisto arvioi, kuinka hyvin palkkatuettu työ parantaa työttömän ammatillista osaamista ja edistää avoimille työmarkkinoille työllistymistä.
Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi voimassa olevaan, että määräaikaiseen työsuhteeseen (myös oppisopimuskoulutukseen). Tukea voidaan maksaa myös osa-aikaiseen työsuhteeseen, jos TE-toimisto pitää osa-aikatyötä tarkoituksenmukaisena ja se edistää työllistettävän henkilön mahdollisuuksia myöhemmin työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Palkkatuella työllistettävän työnhakijan tulee itse ensin olla yhteydessä TE-toimistoon, jossa arvioidaan työpaikan tehtävien soveltuvuus ja palkkatuen tarve osaamisen parantamiseksi. Työsuhde voi alkaa vasta sen jälkeen, kun TE-toimisto on myöntänyt palkkatuen.
Oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle voidaan maksaa koulutuskorvausta koulutettavan työntekijän kouluttamisesta. Mikäli oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön henkilö, voi työnantaja saada koulutuskorvauksen lisäksi myös TE-toimiston maksamaa palkkatukea.
Starttiraha – aloittavan yrittäjän tuki
Starttiraha on aloittavan yrittäjän tuki, jolla tuetaan yrittäjän toimeentuloa yrityksen käynnistysvaiheen ajan. Starttirahan määrä ja kesto vaihtelevat tapauskohtaisesti.
Starttirahaa voi saada työtön työnhakija, joka siirtyy kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä. TE-toimisto päättää tapauskohtaisesti starttirahan myöntämisestä, sitten kun se on selvittänyt, että yrittäjyys on hakijalle sopiva työllistymisvaihtoehto.
Starttirahan saamisen edellytyksenä on päätoiminen yrittäjyys. Lisäksi starttirahan saajalla tulee olla riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan. Nämä valmiudet voivat olla hankittu yrittäjäkoulutuksella, muulla kaupallisella koulutuksella tai aiemmalla yrittäjäkokemuksella.
Suunnitellulla yrityksellä tulee olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Tuen tulisi myös olla tarpeellinen hakijan toimeentulon kannalta. Starttirahaa ei voida myöntää, jos yritystoiminta on ehditty aloittaa ennen kuin TE-toimisto on tehnyt päätöksen starttirahasta.
Starttirahan hakijan on syytä olla hyvissä ajoin ennen yritystoiminnan aloittamista yhteydessä paikalliseen TE-toimistoon, joka selvittää henkilön mahdollisuuden starttirahan saamiseen.
Starttiraha maksetaan kerran kuussa jälkikäteen, jonka vuoksi sitä ei voi käyttää yrityksen alkuhankintoihin ja muihin alkuvaiheen rahoitustarpeisiin, joihin on hankittava rahoitus muista lähteistä.
VIERAS PÄÄOMA
Vieraalla pääomalla tarkoitetaan yrityksen velkaa, jonka se joutuu maksamaan takaisin korkoineen lainanantajalle.Vierasta pääomaa ovat muun muassa pankkilainat, Finnveran lainat, rahoitusyhtiöiden, vakuutusyhtiöiden ja muiden lainan antajien lainat.
Vieras pääoma jaetaan lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan riippuen laina-ajan pituudesta. Lyhytaikaista vierasta pääomaa ovat lainat, joiden laina-aikaa on jäljellä alle vuosi ja pitkäaikaisia puolestaan ovat lainat, joiden laina-aikaa on jäljellä enemmän kuin vuosi.
Yrityksellä jonka velat ovat pääosin lyhytaikaisia on suurempi todennäköisyys joutua tilanteeseen, jossa se ei selviydy lainojensa takaisinmaksuista verrattuna tilanteeseen, jossa lainat ovat pitkäaikaisia.
Pankkirahoitus
Pankeilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli yritysten rahoittajana. Koska yrityksen maksuliikenne hoidetaan pankin kautta, on myös lainarahoituksen hankkiminen tutusta pankista usein luonteva vaihtoehto. Yritykset voivat saada pankista sekä pitkäaikaista, että lyhytaikaista rahoitusta. Pankkirahoituksen etuna on sen joustavuus, jolloin yrityksen on tarvittaessa helppo neuvotella pankin kanssa muutoksista lainojensa maksuaikatauluihin.
Pankkirahoituksen ongelmaksi yritysten kannalta voi kuitenkin muodostua pankkien tiukat vakuusvaatimukset. Koska pankit rahoittavat myöntämänsä lainat asiakkaidensa talletusvaroilla, pitää lainojen takaisinmaksu olla varmistettu. Tästä syystä pankit yleensä vaativat lainoilleen turvaavat vakuudet. Yrityksillä ei useinkaan ole sellaista omaisuutta, jonka pankki voisi hyväksyä luoton vakuudeksi. Tämän vuoksi yrityksen omistajat joutuvatkin usein luovuttamaan henki-lökohtaista omaisuuttaan yrityksensä pankkirahoituksen vakuudeksi.
Velkakirjalaina on perinteisin pankkirahoituksen muoto. Siinä yritys saa pankilta lainaksi velkakirjassa sovitun rahamäärän, jonka se maksaa takaisin sovitun maksuohjelman mukaisesti. Velkakirjalainan korko ja muut ehdot sekä laina-aika sovitaan asiakas- ja tapauskohtaisesti. Velkakirjalainaa voidaan käyttää sekä lyhytaikaiseen, että pitkäaikaiseen rahoitukseen.
Luotollinen tili on rahoitusmuoto, jossa yrityksen maksuliikennetiliin liitetään luotto-ominaisuus. Yritys voi käyttää luottoa aina tarpeen mukaan sovittuun luottorajaan saakka. Tilille tulevat maksusuoritukset pienentävät luoton määrää ja korkoa yritys maksaa vain kulloinkin käytössä olevasta luotosta.
Luoton hinta muodostuu asiakaskohtaisesti sovittavasta korosta ja luottorajan määrän mukaan laskettavasta limiittiprovisiosta. Koska limiittiprovisiota maksetaan koko luottorajan määrän, eikä käytetyn luoton mukaan, on todelliselle luoton käytölle laskettu luottokustannus sitä suurempi mitä vähemmän luottoa on käytössä. Toisaalta luotollisen tilin etuna on se, että tilin perustamisen yhteydessä peritään normaalit luoton nostokulut, mutta luottoa voidaan ottaa joustavasti uudelleen käyttöön ilman että nostoista tarvitsee, joka kerta erikseen neuvotella pankin kanssa.
Luotollisen tilin saaminen edellyttää yleensä vastaavia vakuuksia, joita luottorajan suuruisen velkakirjalainan saaminen edellyttäisi. Tiliin liitetty luotto voidaan sopia olemaan voimassa määräajan tai toistaiseksi. Luotollinen tili on hyvä rahoitusmuoto usein toistuviin lyhytaikaisiin rahoitustarpeisiin.
Rahoituslimiitti on luotollisen tilin kaltainen järjestely, jossa sovitaan enimmäismäärä, jonka rajoissa yritys voi kulloisenkin tarpeensa mukaan nostaa erisuuruisia lainoja. Kun yritys maksaa lainoja takaisin, vapautuu limiittiä uudelleen yrityksen käyttöön. Lainojen korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista sekä lainan nostamisen toimituspalkkiosta. Limiitin osalta hinta muodostuu limiittiprovisiosta ja limiitin perustamisen yhteydessä perittävästä toimituspalkkiosta.
Rahoituslimiitin käyttäminen on yritykselle vaivatonta, koska jokaisesta lainasta ei tarvitse neuvotella erikseen. Toisaalta hintana tästä on limiittiprovisiosta aiheutuva kustannus.
Pankkitakaus on pankin antama takaus, jossa pankki sitoutuu yrityksen puolesta rahamääräiseen vastuuseen takauksen määrään saakka velvoitteiden täyttämisestä yrityksen sopimuskumppanille, kuten esimerkiksi tavarantoimittajalle, lainanantajalle, urakan tilaajalle, vuokranantajalle jne. Myös viranomaiset voivat joskus vaatia yritykseltä takausta. Yrityksen sopimuskumppani voi asettaa pankkitakauksen toimittamisen ehdoksi sopimukseen suostumiselle.
Toisaalta yritys voi itse vaatia pankkitakausta omalta sopimuskumppaniltaan varmistuakseen siitä, että tämä täyttää sopimusvelvoitteensa. Jos yritys, jonka puolesta pankkitakaus on annettu, ei noudata tekemäänsä sopimusta, on takauksen edunsaajalla oikeus hakea saatavaansa suoraan takaajapankilta
Pankkitakausta haetaan pankista samaan tapaan kuin lainaa. Pankki vaatii yritykseltä takaukselle vastaavat vakuudet, kuin se vaatisi samansuuruiselle lainalle. Pankki perii pankkitakauksesta toimitusmaksun ja pankkitakausprovision, jonka suuruus on yleensä 0,5-3 % takauksen määrästä ja jota maksetaan vuotuisena maksuna takausajalta.
Pankkitakaus päättyy sovittuna päättymispäivänä, mikäli takauksen edunsaaja ei ole kyseiseen päivään mennessä esittänyt maksuvaatimusta. Takaus päättyy myös silloin kun takausasiakirja palautetaan pankille tai kun takauksen edunsaaja kirjallisesti ilmoittaa pankille, että sitoumus jonka vakuutena takaus on ollut, on täytetty ja pankki on vapautettu takausvastuusta.
Finnvera
Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Finnvera rahoittaa yrityksiä, joilla on edellytykset kannattavaan liiketoimintaan, mutta joilta puuttuvat riittävät vakuudet rahoituksen saamiseen muualta. Finnvera on rahoitusmarkkinoita täydentävä rahoittaja, joka ei kilpaile rahoituksen tarjoajana pankkien tai muiden kaupallisten rahoittajien kanssa.
Finnvera pystyy ottamaan yksityisiä rahoituslaitoksia enemmän luottoriskiä, jolloin sen rahoitus voidaan myöntää ilman turvaavia vakuuksia. Finnvera voi myös jakaa luottoriskiä muiden rahoittajien kanssa.
Yritykset voivat saada Finnverasta rahoitusta erilaisiin tarpeisiin, kuten esimerkiksi rakennus-, kone- ja laiteinvestointeihin, energia- ja ympäristöhankkeisiin ja käyttöpääoman rahoittamiseen. Rahoitusta voi saada myös olemassa olevan yrityksen ostoon.
Finnveran rahoitusta voivat saada eri alojen yritykset lukuun ottamatta maatilataloutta, metsätaloutta ja rakennusliikkeiden perustajaurakointia. Finnvera ei pääsääntöisesti myöskään rahoita sijoitustoimintaa eikä vuokra-asuntojen rakentamista tai saneerausta.
Tarkempaa tietoa Finnveran rahoituksesta löytyy Finnveran verkkosivuilta.
Rahoitusyhtiöiden rahoitus
Suomessa toimii useita rahoitusyhtiöitä, joista monet ovat pankkien omistamia. Rahoitusyhtiöt tarjoavat asiakkailleen rahoitusta ilman erillistä vakuutta, jolloin rahoitettava kohde tai saatava riittävät luoton vakuudeksi. Rahoitusyhtiöt rahoittavat useimmiten jonkin esineen kuten esimerkiksi koneen tai ajoneuvon hankintaa. Rahoitusyhtiöt voivat harjoittaa myös yritysten käyttöpääoman rahoitusta ns. factoring rahoituksella tai ostamalla yrityksen laskusaatavia.
Koska rahoitusyhtiöiden rahoitukselle ei tarvita erillistä vakuutta, yritykset käyttävät rahoitusta yleensä silloin, kun niillä ei ole pankkikelpoisia vakuuksia tai ne haluavat säästää näitä vakuuksia myöhempää tarvetta varten. Rahoitusyhtiöiden yleisimmät rahoitusmuodot ovat osamaksukaupan rahoitus, leasing sekä factoring eli myyntisaamisten rahoitus ja yrityksen lakusaatavien ostaminen.
Osamaksukaupan rahoitus
Osamaksukaupalla tarkoitetaan irtaimen esineen kauppaa, jossa kaupan kohde luovutetaan ostajalle ennen kuin koko kauppahinta on maksettu. Ennen luovutusta ostajan on maksettava sovittu käsirahaosuus, jonka suuruus voi olla esimerkiksi 30 % kauppahinnasta. Käsirahaosuus voidaan maksaa myös esimerkiksi vaihtokoneella. Rahoitettava määrä on käsirahaosuuden ja kauppahinnan välinen erotus.
Osamaksurahoitus perustuu myyjän ja ostajan väliseen osamaksusopimukseen, jonka myyjä siirtää rahoitusyhtiölle. Myyjän näkökulmasta osamaksukauppa on käteiskaupan kaltainen, koska rahoitusyhtiö maksaa myyjälle rahoitettavan osuuden kauppahinnasta osamaksusopimuksen siirron yhteydessä. Samalla rahoitusyhtiölle siirtyy omistusoikeus kaupan kohteeseen siihen sakka, kunnes viimeinen osamaksuerä on maksettu.
Vaikka rahoitusyhtiöllä on kohteeseen omistusoikeus koko rahoituskauden ajan, kirjataan osamaksurahoituksella hankittu kone tai laite yrityksen kirjanpidossa käyttöomaisuudeksi ja siitä tehdään poistot aivan kuten yrityksen muustakin käyttöomaisuudesta. Osamaksurahoituksen korot ja palkkiot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja ja alv-vähennyksen voi tehdä heti koko kauppasummasta. Osamaksurahoitusta käytettäessä yritys voi myös hyödyntää mahdolliset julkiset investointiavustukset.
Jos ostaja ei maksa rahoitusyhtiölle osamaksusopimuksessa sovittuja maksueriä, rahoitusyhtiö voi ulosottoviranomaisten avulla ottaa esineen takaisin ja osamaksuvelka peritään kauppahinnasta, jonka rahoitusyhtiö saa myymällä esineen. Ostajalla on myös oikeus maksaa velkansa aiemmin kun on sovittu.
Rahoitettavan kohteen omistusoikeus siirtyy rahoitusyhtiöltä ostajalle sitten kun osamaksurahoituksen viimeinen maksuerä on maksettu. Osamaksurahoitus voi olla yritykselle perusteltu rahoitusvaihtoehto silloin, kun rahoitettavalla kohteella on käyttöikää jäljellä rahoitusajan jälkeen.
Leasing rahoitus
Leasingrahoituksella tarkoitetaan yrityksen irtaimen käyttöomaisuusesineen pitkäaikaista vuokrausta. Tyypillisimpiä leasingrahoituksen kohteita ovat ajoneuvot sekä erilaiset koneet ja laitteet. Rahoitettavan esineen on oltava siirrettävissä ilman, että sen arvo laskee.
Leasingissa kohteen hankinnan rahoittaa rahoitusyhtiö, joka ostaa esineen myyjältä ja vuokraa sen edelleen käyttäjäyritykselle. Vuokrattavan kohteen omistusoikeus on rahoitusyhtiöllä ja käyttöoikeus vuokraajalla vuokrasopimuksen keston ajan. Kuten osamaksurahoituksessa myös leasingrahoituksessa vaaditaan yleensä omavastuuosuus, joka toteutetaan siten, että vuokraaja maksaa ensimmäisen korotetun vuokraerän ennen kohteen luovutusta. Vuokrakauden pituus ja vuokraerien suuruus mitoitetaan siten, että leasingkohteen arvo ylittää jäljellä olevan rahoituksen määrän.
Tyypillisesti leasingsopimuksen pituus on 2-6 vuotta. Leasingrahoituksessa vuokrattava kohde on rahoituksen vakuutena. Leasingsopimuksen kustannukset muodostuvat vuokrista, jotka yleensä maksetaan etukäteen kuukausittain tai neljännesvuosittain. Arvonlisäverollisten kohteiden osalta vuokra sisältää myös arvonlisäveron. Vuokraerien suuruuteen vaikuttaa rahoituksen määrä, sopimukseen sovellettava korko sekä vuokrakohteelle määritelty jäännösarvo vuokrakauden lopussa.
Jäännösarvo on jäljellä olevan rahoituksen määrää vuokrakauden lopussa. Maksetut vuokrat pienentävät jäännösarvoa siltä osin kun ne ylittävän vuokraeriin sisältyvän koron määrän. Yleensä jäännösarvo on pienempi kuin laitteen todellinen arvo.
Vuokraerät ovat täysin vähennyskelpoisia kuluja yrityksen verotuksessa. Myös vuokraeriin sisältyvän arvonlisäveron voi vähentää. Leasingkohteen huolto ja korjauskustannukset maksaa yleensä vuokraaja, mutta voidaan myös sopia, että rahoitusyhtiö maksaa ne joko kokonaan tai osittain.
Leasingsopimusta ei yleensä voi irtisanoa päättymään ennen vuokrakauden loppua. Rahoittajalla on kuitenkin oikeus purkaa sopimus kesken vuokrakauden, mikäli vuokraajayritys ei maksa vuokraeriä sovitusti tai laiminlyö muita leasingsopimuksessa sovittuja velvoitteita.
Leasingsopimuksen purkautuessa rahoittajalla on oikeus saada omistamansa esine takaisin. Mikäli vuokraaja ei palautta esinettä vapaaehtoisesti, rahoittaja voi oikeusteitse vaatia esineen palauttamista. Oikeuden päätöksen panee viimekädessä täytäntöön ulosottoviranomainen, joka noutaa esineen vuokraajalta ja palauttaa sen rahoittajalle. Leasingsopimuksen purkautuessa rahoittajalla on lisäksi oikeus vaatia vahingonkorvausta vuokraajan sopimusrikkomuksen johdosta.
Vuokrattavan kohteen omistusoikeus ei siirry vuokraajalle vuokrasopimuksen päättyessä. Tällöin vuokraaja voi vaihtaa vuokratun esineen uudempaan vastaavaan tai vuokra-aikaa voidaan jatkaa tekemällä päättyvän vuokrasopimuksen jatkoksi uusi vuokrasopimus. Vuokrakohde voidaan myös myydä vuokraajan osoittamalle ulkopuoliselle ostajalle tai vuokraaja voi ostaa kohteen omaksi, mikäli tällaisesta mahdollisuudesta on vuokrasopimuksessa sovittu.
Tärkeä leasingvuokrasopimukseen sisältyvä ehto koskee kohteen jäännösarvoriskiä vuokrasopimuksen päättyessä. Jäännösarvoriskillä tarkoitetaan kohteen todellisen arvon ja jäännösarvon erotusta. Jos vuokraaja on pitänyt esinettä hyvin, ja siitä saadaan myytäessä jäännösarvoa korkeampi hinta, saa vuokraaja pitää itsellään myyntihinnan ja jäännösarvon erotuksen. Jos puolestaan esine myydään jäännösarvoa alhaisemmalla hinnalla, on vuokraaja velvollinen maksamaan erotuksen rahoitusyhtiölle.
Leasingsopimusten ehdoissa on rahoittajakohtaisia eroja, jonka vuoksi yrityksen on syytä huolellisesti perehtyä sopimusehtoihin arvioidessaan leasingrahoituksen edullisuutta yksittäistapauksissa.
Factoring
Factoring on rahoitusmuoto, jolla yritys saa luottoa myyntisaataviaan vastaan. Rahoitusyhtiö voi esimerkiksi antaa luottoa enimmillään 80 % myyntisaamistensa määrästä, jolloin myyntisaamiset siirtyvät rahoituksen vakuudeksi. Factoring rahoituksen hinta riippuu yrityksen velallisten määrästä, koosta ja aiemmasta maksukäyttäytymisestä. Factoring sopii yritysten välisen kaupankäynnin rahoittamiseen, mutta se ei sovellu yritysten ja kuluttajien väliseen kaupankäyntiin. Factoringrahoitus sopii erityisesti sellaisille yrityksille, jotka joutuvat myöntämään asiakkailleen pitkiä maksuaikoja.
Laskujen ostaminen
Factoringrahoituksen vaihtoehtona voi olla se, että rahoitusyhtiö ostaa yrityksen laskusaatavia, jolloin yritys saa rahat rahoitusyhtiöltä heti kassaan ja asiakas maksaa laskusaatavansa rahoitusyhtiölle eräpäivänä. Laskujen myynnissä laskusaatavaan sisältyvä luottotappioriski siirtyy rahoitusyhtiölle laskusaatavan mukana.
Vakuutusyhtiöiden lainat
Vakuutusyhtiöt voivat myöntää lainoja asiakasyrityksilleen. Vakuutusyhtiöt ovat harvoin yritysten päärahoittajia, jolloin niiden luotot yleensä täydentävät muualta saatua rahoitusta.
Vakuutusyhtiöiden lainojen vakuutena käytetään yleensä pankkitakausta, Finnveran takausta tai kiinteistöjä.