Yritystoimintaan liittyy monenlaisia riskejä. Riskienhallintaa on näiden riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen etukäteen.
Riskienhallinta aloitetaan riskien tunnistamisesta, koska tunnistamattomaan riskiin ei voi varautua. Riskien tunnistaminen kannattaa tehdä riskilaji kerrallaan, joka helpottaa riskien havaitsemista.
Liikeriskit kuuluvat kaikkeen yritystoimintaan. Tyypillisiä liikeriskejä ovat esimerkiksi: kysynnän lasku, kilpailun kiristyminen, myyntihintojen lasku, ostohintojen nousu jne. Myös rahoitusriskit kuten maksuvalmiuden loppuminen, luottotappioriski ja riski korkojen noususta ovat liikeriskejä.
Henkilöriskit ovat yrityksen henkilöstöön liittyviä riskejä. Pienimmissä yrityksissä henkilöriskit kohdistuvat yleensä yrittäjään itseensä, jolloin ne voivat muodostaa merkittävän uhan yritykselle.
Tyypillisiä henkilöriskejä ovat tapaturmat ja sairastumiset sekä uupumuksesta johtuva väsyminen. Lisäksi henkilöriskejä ovat väärät henkilövalinnat työntekijää palkattaessa, tärkeän työntekijän menettäminen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, ammattitaidon vanheneminen, henkilö- ja työsuhderiidat ja niistä johtuva työilmapiirin huononeminen.
Omaisuusriskit kohdistuvat yrityksen kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen, kuten rakennuksiin, koneisiin ja varastoihin. Omaisuusriskejä ovat tulipalo, vuotoriski, koneiden rikkoutuminen, varaston pilaantuminen tai varaston arvon aleneminen sekä kuljetusriskit.
Rikosriskejä ovat yrityksen mahdollinen joutuminen varkauden, murron, ryöstön, ilkivallan tai petoksen kohteeksi.
Vastuuriskeillä tarkoitetaan vastuita, jotka voivat aiheuttaa yritykselle korvausvelvollisuuden. Esimerkiksi yritykselle voi tulla korvausvelvollisuus vahingosta, jonka yrittäjä tai yrityksen työntekijä aiheuttaa asiakkaalle tai ulkopuoliselle. Yritys voi joutua myös korvausvelvolliseksi aiheuttamastaan ympäristövahingosta.
Keskeytysriskit johtavat yrityksen toiminnan keskeytymiseen ja aiheutuvat yleensä yrityksessä työskentelevään avainhenkilöön tai yrityksen omaisuuteen kohdistuneesta vahingosta. Toiminta voi keskeytyä myös yrityksen tavarantoimittajan tai jonkun muun yrityksen toiminnan kannalta välttämättömän ulkopuolisen yrityksen toiminnan keskeytymisen vuoksi.
Riippuvuusriskillä tarkoitetaan sitä, että yrityksen toiminta on riippuvainen jostain ulkopuolisesta tahosta, joka aiheuttaa yritykselle riskin. Yritys voi olla riippuvainen esimerkiksi jostain tärkeästä asiakkaasta, tavarantoimittajasta, alihankkijasta tai muusta yhteistyökumppanista, vuokranantajasta jne.
Sopimusriskit johtuvat; epäedullisista tai epäselvistä sopimusehdoista, sopimuksen tulkintaerimielisyyksistä, viivästyksistä ja muista sopimusrikkomuksista.
Tietoriskit liittyvät yritykselle tärkeisiin tietoihin. Riskinä voi olla näiden tietojen tuhoutuminen tai joutuminen vääriin käsiin. Myös tietokonevirusten ja erilaisten vakoilu- ja haittaohjelmien aiheuttamat vahingot kuuluvat tähän riskilajiin
Oikeusturvariski voi toteutua silloin, kun yritys joutuu oikeusriidan osapuoleksi, josta aiheutuu sille kustannuksia.
Muita riskejä voivat lisäksi olla esimerkiksi; tuoteriskit, jolloin yritys joutuu korvausvelvolliseksi vahingosta, jonka sen myymä tuote aiheuttaa asiakkaalle, säätilasta johtuvat riskit, lakien ja määräysten muutokset jne.
Sitten kun riskit ovat tiedossa, ryhdytään arvioimaan näiden riskien suuruutta kunkin riskin todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Tällöin kullekin riskille määritellään suurin mahdollinen rahassa mitattava vahinko ja arvioidaan millaisella todennäköisyydellä riski voisi tapahtua.
Riskin todennäköisyys on yleensä kääntäen verrannollinen riskin vakavuuteen, jolloin vakavuuden kasvaessa todennäköisyys yleensä laskee. Eli pieniä vahinkoja sattuu useammin, mutta niistä yritykselle koituvat menetykset ovat pieniä. Lisäksi pienen vahingon ennustettavuus on helpompaa. Vakavien riskien lukumäärä puolestaan on yleensä pieni, mutta ne aiheuttavat yritykselle vakavia menetyksiä ja niiden ennustaminen on vaikeaa.
Sitten kun riskit ovat tiedossa ja niiden toteutumisen todennäköisyydet ja seurausten vakavuudet on arvioitu, ryhdytään suunnittelemaan toimenpiteitä riskeihin varautumiseksi.
Riskien hallintakeinoja ovat;
riskin pienentäminen
riskin hajauttaminen
riskin välttäminen
riskin siirtäminen
riskin pitäminen omalla vastuulla
Riskin pienentäminen tähtää riskin todennäköisyyden ja seurausten pienentämiseen. Riskien pienentämiskeinoja ovat esimerkiksi vahingontorjunta ja työsuojelutoimenpiteet sekä erilaiset varautumissuunnitelmat. Riskien pienentämistä pidetäänkin usein merkittävimpänä riskienhallinnan keinona.
Riskejä on yleensä aina mahdollista pienentää, mutta aina se ei ole kannattavaa, jos riskin pienentämisestä aiheutuvat kustannukset nousevat liian suuriksi savutettavaan hyötyyn nähden. Tämän vuoksi pienten riskien kohdalla on laskettava, missä määrin riskin pienentäminen on kannattavaa.
Riskin välttäminen on riskiä aiheuttavasta toiminnasta pidättymistä kokonaan. Riskin välttäminen on ensisijainen riskinhallintakeino silloin, kun riskin vakavuus on suuri, eikä riskiä ole mahdollista pienentää tai hallita muulla tavoin.
Riskin jakamisella eli hajauttamisella jaetaan riski useammaksi itsenäiseksi riskikohteeksi. Esimerkiksi yritys pyrkii hankkimaan useita pieniä asiakkaita yhden ison asiakkaan asemasta, jolloin yhden asiakkaan menettämisestä aiheutuva riski pienenee. Vahinkoriskien jakamisella tarkoitetaan esimerkiksi rakennusten palo-osastointia, jolla pyritään rajaamaan mahdollinen palovahinko pienemmäksi. Riskien jakaminen on yleinen liikeriskien hallinnan menetelmä. Riskien jakamisella pyritään torjumaan yksipuolisuudesta aiheutuvia riskejä.
Riskin siirtäminen tarkoittaa sitä, että riski siirretään sopimuksella toisen osapuolen kannettavaksi. Riskin siirtäminen voi tapahtua kahdella tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on se, että yritys siirtää riskejä sopimuksella toiselle yritykselle. Toinen vaihtoehto on siirtää riski vakuutussopimuksella vakuutusyhtiön kannettavaksi. Samalla yritys poistaa itseltään joko kokonaan tai osittain taloudellisen menetyksen vaaran.
Taloudellinen riski siirtyy vakuutusyhtiölle vain osittain silloin, kun vakuutukseen otetaan korkea omavastuu. Omavastuu ja mahdolliset piilomenetykset jäävät aina vakuutuksen ottajan itsensä kannettavaksi. Vakuutusyhtiöt edellyttävät usein vakuutuksenottajalta toimenpiteitä vahingon uhan pienentämiseksi.
Riskien omalla vastuulla pitäminen voi joskus olla yrityksessä tietoinen valinta. Usein yrityksessä on sellaisia pieniä riskejä, jotka on edullisinta pitää yrityksen omalla vastuulla. Tällaisia ovat esimerkiksi vähäiset kuljetusvauriot, ilkivallanteot ja rikkoutumiset yms.
RISKIEN TARKKAILU
Riskienhallinnan pitäisi olla jatkuvaa tietoista toimintaa, jolloin yrityksen riskejä seurataan säännöllisesti. Muuttuvassa maailmassa myös yrityksen riskit muuttuvat.
Ajan mittaan myös yrityksen riskinkantokyky voi muuttua. Tällöin joudutaan arvioimaan uudelleen riskienhallinnan taso sekä riskeihin varautumiseen käytetyt keinot.
Yrityksen tulisi arvioida riskinsä ainakin kerran vuodessa. Pienet yritykset eivät saisi unohtaa riskien tarkkailua, koska niiden riskinkantokyky on yleensä suuria yrityksiä heikompi. Riskienhallinta on päättymätön kehä, jossa ei varsinaisesti ole alkua eikä loppua.
Vakuuttaminen on eräs riskienhallinnan keino, jolla riskejä siirretään yritykseltä itseltään vakuutusyhtiön kannettavaksi. Vakuuttaminen on perusteltua silloin, kun riski on liian suuri yrityksen itsensä kannettavaksi, eikä riskiä kyetä muilla keinoilla vähentämään riittävästi.
Kaikkia riskejä ei kannata vakuuttaa. Kun riski on vähäinen, yritys voi tietoisesti jättää sen omalle vastuulleen. Sen sijaan vakuutus on aina syytä ottaa sellaisten riskien varalle, jotka toteutuessaan vaarantaisivat yrityksen toiminnan
Vakuutusvinkkejä
Selvitä riskit ennen vakuuttamista
Yritä poistaa riskejä ja vähentää niiden seurauksia ennen vakuuttamista
Vältä yli- ja alivakuuttamista
Kilpailuta vakuutusyhtiöitä
Muista yrittäjän henkilökohtainen vakuutusturva sekä työssä että vapaa-ajalla.