Lähes kaikki yritystoiminnasta saadut tulot ovat verotettavaa tuloa. Verotettavaa tuloa ovat mm. tavaroiden ja palveluiden myynnistä saadut tulot sekä yrityksen omaisuuden myynnistä ja vuokrauksesta saadut tulot.
Realisoitumaton omaisuuden arvon nousu ei ole verotettavaa tuloa ennen kuin vasta sitten kun omaisuus myydään. Pääomasijoitukset kuten esimerkiksi yritykseen tehty osakepääomasijoitus tai muu vastaava sijoitus eivät ole verotettavaa tuloa. Myöskään lainan otto ei ole verotettavaa tuloa. Vastaavasti pääoman palauttaminen omistajalle tai lainan takaisinmaksu eivät ole vähennyskelpoisia menoja.
MENOJEN VÄHENNYSKELPOISUUS
Kaikki ne yritystoiminnan menot, jotka liittyvät tulojen hankkimiseen, ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Yrittäjän elantomenot tai voitonjakoon käytetyt varat eivät sen sijaan ole vähennyskelpoisia. Osa menoista voi aiheutua osittain yritystaloudesta ja osittain yksityistaloudesta. Tällaiset menot tulee jakaa yritystoiminnan menoiksi ja yksityistalouteen liittyviksi menoiksi. Yksityistalouteen liittyvä menon osa ei ole vähennyskelpoinen yritystoiminnan tulosta laskettaessa.
Työhuonekulut
Toiminimiyrittäjä voi vähentää työhuonekuluja kaavamaisen työhuonevähennyksen mukaan.
Verohallinnon automaattisesti laskema tulonhankkimisvähennys koskee vain palkkatulojen saajia. Itselleen toiminimiyrittäjä ei voi maksaa oman kodin yhteydessä olevasta työhuoneesta vuokraa.
Työhuonevähennys voidaan kaavamaisen vähennyksen sijasta myöntää todellisten kulujen mukaan, jos niistä esitetään riittävä selvitys.
Osakeyhtiön osakas, joka saa yhtiöstä palkkaa, saa työhuonevähennyksen vain siltä osin, kun se yhdessä muiden tulonhankkimiskulujen kanssa ylittää kaikille palkansaajille viran puolesta myönnettävän suuruisen tulonhankkimisvähennyksen määrän.
Osakeyhtiön omistaja voi vuokrata asunnostaan huoneen osakeyhtiölle toimistokäyttöön.
Huoneen on oltava erillinen tila joka ei ole samanaikaisesti asumiskäytössä. Vuokra ei saa ylittää vastaavasta tilasta perittävää käypää vuokratasoa (peitellyn osingonjaon vaara).
Vuokra on osakeyhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen ja osakkaalle se on verotettavaa pääomatuloa. Osakas saa vähentää vuokrasta huoneen pinta-alan mukaisen osuuden asunnon kuluista.
Menot yritystoimintaan liittyvistä matkoista
Yrityksen verotuksessa saa vähentää yritystoimintaan liittyvistä matkoista aiheutuneet menot. Yrittäjän kodin ja yrityksen toimipaikan väliset matkat eivät kuitenkaan ole yrityksen verotuksessa vähennyskelpoisia. Tällaiset matkat yrittäjä voi vähentää samalla tavalla kuin palkansaaja vähentää työmatkakulunsa.
Yritystoimintaan liittyvät matkustamiskustannukset vähennetään tositteiden mukaan todellisen suuruisina. Esimerkiksi matkaliput, laskut hotelliyöpymisistä ja pysäköintimaksut merkitään kirjanpitoon kuluiksi tositteiden perusteella.
Yhtiömuotoiset yritykset ovat yrittäjästä erillisiä oikeushenkilöitä, jotka voivat maksaa yrittäjälle päivärahaa työmatkan ajalta. Toiminimiyrittäjät puolestaan saavat matkapäiviltä lopullisessa verotuksessa samansuuruisen päivärahavähennyksen, joka käytännössä johtaa verotuksellisesti samaan lopputulokseen, kuin laskulla maksettu verovapaa päiväraha.
Verovapaan päivärahan maksaminen edellyttää, että matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle joko kotoa tai työpaikalta, riippuen siitä kummasta matkalle on lähdetty. Päivärahan määrään vaikuttaa työmatkan kesto. Jos työmatka kestää yli 6 tuntia, verotonta on yksi osapäiväraha ja jos työmatka kestää yli 10 tuntia, verotonta on kokopäiväraha. Matkakustannusten korvausten tulee perustua tositteeseen ja/tai matkalaskuun.
Työvaatteet
Työvaatemenot ovat vähennyskelpoisia vain silloin, kun työ on vaatetusta kuluttavaa tai likaista. Jos vaatteita voi käyttää muutenkin kuin vain töissä, eivät vaatemenot ole vähennyskelpoisia. Vähennyskelpoisia ovat esimerkiksi haalareiden ja suojavaatteiden hankinnasta aiheutuneet menot. Myös työssä vaadittavat varusteet, kuten esimerkiksi turvakengät voi vähentää.
Puhelinkulut
Toiminimiyrittäjän puhelinlasku voi muodostua henkilökohtaisista ja yritystoimintaan liittyvistä puheluista. Henkilökohtaisista puheluista aiheutuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia. Jos osakeyhtiön osakas käyttää yhtiön omistamaa puhelinliittymää sekä yritystoimintaan liittyviin puheluihin, että omiin henkilökohtaisiin puheluihin, on puhelinlasku yhtiön verotuksessa kokonaan vähennyskelpoinen, mutta puhelinetu on osakkaan henkilökohtaisessa verotuksessa verotettava luontoisetu. Jos puhelimessa on kaksi korttipaikkaa, joista toinen on yrityspuheluita ja toinen yksityispuheluita varten, ei verotettavaa luontoisetua ei synny.
Tietokone ja tietoliikenneyhteys kotona
Yrittäjän kotona oleva tietokone ja internetyhteys voidaan vähentää kokonaan yrityksen verotuksessa silloin, kun niitä tarvitaan yrityksen asioiden hoitamiseen, eikä niiden yksityiskäytöstä veroteta yrittäjää.
Ammattikirjallisuus ja lehdet
Ammatti- ja sanomalehtien tilausmaksut sekä ammattikirjallisuuden hankinta ovat vähennyskelpoisia. Ammattilehdet voidaan tilata kotiin, mutta sanomalehdet ovat vähennyskelpoisia vain, jos ne tilataan yrityksen toimitilaan, joka ei ole yrittäjän koti.
Koulutusmenot
Silloin kun yrittäjä itse tai hänen työntekijänsä osallistuu yritystoiminnan kannalta tarpeelliseen koulutukseen, ovat koulutusmenot vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa. Poikkeuksen tästä voi muodostaa pitkäkestoinen tutkintoon johtava koulutus.
Henkilökuntaedut
Yritys voi tietyin edellytyksin järjestää työntekijöilleen verovapaita henkilökuntaetuja, joista aiheutuvat kulut ovat yrityksen verotuksessa vähennyskelpoisia, eikä etua veroteta työntekijän henkilökohtaisessa verotuksessa. Henkilökuntaedun verovapauden edellytyksenä on, että etu annetaan tasapuolisesti koko henkilökunnalle.
Yhtiössä työskentelevä osakas voi saada henkilökuntaedun verovapaasti, vaikka yhtiössä ei hänen lisäkseen työskentele muita työntekijöitä. Toiminimiyrittäjä ei ole erillinen oikeushenkilö, eikä sen vuoksi voi järjestää verovapaita henkilökuntaetuja itselleen.
Työnantajan kustantama tavanomainen ja kohtuullinen virkistystoiminta on verovapaa etu. Tällaista on esimerkiksi; urheilu- ja liikuntatoiminta, kausikortit ja pääsyliput urheilu- ja kult-tuuritapahtumiin, hierojan palvelut. Verovapaata virkistystoimintaa on lisäksi työnantajan järjestämä enintään 400 € suuruinen etu työntekijän omaehtoiseen liikunta- ja kulttuuritoimintaan, joka on vain työntekijän itsensä käytettävissä.
Edustusmenot
Edustusmenoista on tuloverotuksessa vähennyskelpoista vain puolet ja tilitettävää arvonlisäveroa laskettaessa edustusmenoihin sisältynyttä arvonlisäveroa ei saa vähentää lainkaan.
Edustusmenoja ovat asiakkaisiin ja muihin yrityksen liiketoimintaan vaikuttaviin henkilöihin kohdistuneesta huomaavaisuudesta aiheutuneet menot. Edustamisen tavoitteena on uusien liikesuhteiden luominen ja entisten parantaminen. Edustaminen kohdistuu aina yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin. Tyypillisiä edustamisen muotoja ovat tarjoilut, erilaiset tilaisuudet, matkat ja lahjat.
Edustus ei voi kohdistua omaan henkilöstöön, yhtiön hallintoelimiin tai omistajiin. Edustus kohdistuu suppeaan, määrättyyn joukkoon ja kokonaan vähennyskelpoinen markkinointi taas laajaan ennalta rajoittamattomaan joukkoon.
Markkinointi ja mainosmenot
Markkinointi- ja mainosmenot ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Näitä ovat mm. ilmoittelusta, tavanomaisista mainoslahjoista ja mainostilaisuuksista yms. johtuneet menot. Mainoslahjojen vähennyskelpoisuus on rajattu koskemaan vain vähäisiä tavanomaisia lahjoja.
Mainostilaisuus on luonteeltaan avoin tilaisuus, johon asiakkailla on vapaa pääsy. Se on yleensä tarkoitettu valikoimattomalle asiakasjoukolle. Mainostilaisuuden tarkoituksena on yrityksen ja sen tuotteiden tekeminen tunnetuksi. Tilaisuudessa voi olla vähäistä tarjoilua, jota ei pidetä edustamisena. Edustustilaisuus sen sijaan on usein suljettu tilaisuus, johon on kutsuttu tietyt ennalta rajatut henkilöt.
Neuvottelumenot
Yrityksen sisäisistä palavereista tai hallintoelinten kokouksista aiheutuneet menot ovat kokonaan vähennyskelpoisia neuvottelumenoja. Myös tilintarkastajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä syntyneet menot ovat neuvottelumenoiksi katsottuja menoja. Kokonaan vähennyskelpoisiin neuvottelumenoihin voi sisältyä ainoastaan vähäistä tarjoilua.
Jäsenmaksut
Järjestöjen jäsenmaksut ovat yritykselle vähennyskelpoisia menoja silloin, kun järjestöön kuuluminen edistää yritystoimintaa. Toimialajärjestöjen, Kauppakamarin, Suomen Yrittäjien ja Veronmaksajien keskusliiton jäsenmaksut voidaan hyväksyä vähennyskelpoisiksi. Jäsenmaksua voidaan pitää myös markkinointimenona tai tiedonhankintamenona joka edistää yrityksen toimintaa.
Vahingonkorvaukset
Yritykselle tuomittu vahingonkorvaus on tulonhankkimismenoa, joka on verotuksessa vähennyskelpoinen.
Viivästysseuraamukset
Maksun myöhästymisestä yritys voi joutua maksamaan viivästyskorkoa ja mahdollisia muita viivästysseuraamuksia, jotka ovat yritykselle vähennyskelpoisia menoja. Verottajan perimien viivästysseuraamusten osalta vähennyskelpoisuutta ei kuitenkaan ole olemassa.
Luottotappiot
Myyntisaaminen saadaan vähentää luottotappiona sitten kun suorituksen saaminen on käynyt epävarmaksi, eikä sitä esimerkiksi ole useista perintäyrityksistä huolimatta saatu. Jos velallisen maksukyky myöhemmin palautuu ja hän maksaa velkansa, on vähennetty luottotappio uudelleen tuloutettava verotettavaksi tuloksi.
Lahjoitukset
Varojen vastikkeeton luovutus esimerkiksi hyväntekeväisyyteen ei liity yrityksen tulonhankintaan, eikä siksi ole vähennyskelpoinen. Vähäiset lahjat esimerkiksi urheiluseuralle tai Punaiselle Ristille yms. on hyväksytty vähennyskelpoiseksi suhdetoimintamenoksi.
Rangaistukset
Sakot, pysäköintivirhemaksut ja muut vastaavat rangaistusluonteiset maksuseuraamukset eivät ole vähennyskelpoisia.
Menetykset
Jos yrityksen omaisuutta tuhoutuu, tai menetetään tai sen arvo alenee, on tästä aiheutuva menetys yritykselle verotuksessa vähennyskelpoinen.
Poistot
Laissa määritellään verotuksessa hyväksyttävät vuotuiset enimmäispoistoprosentit eri omai-suuslajeille. Poistojen tekeminen on mahdollista aloittaa sinä verovuonna, jona omaisuus on otettu käyttöön.
Koneet ja kalusto
Irtaimen käyttöomaisuuden eli koneiden ja kaluston sekä ajoneuvojen yms. osalta verottajan hyväksymä enimmäispoisto on 25 % hankintamenosta.
Rakennukset
Rakennusten osalta verotuksessa hyväksytyt rakennusten enimmäispoistoprosentit vaihtelevat rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan.
7 % myymälä, varasto, tehdas, työpaja tai muu niihin verrattava.
4 % asuin- toimisto tai muu niihin verrattava rakennus.
20 % puusta tai siihen verrattavasta aineesta valmistetut kevyet rakennelmat
Menojäännöspoisto
Verotuksessa hyväksytyt enimmäispoistot määritellään menojäännöspoistoina, jolloin poistokohteen vielä poistamatta olevasta hankintamenosta tehdään saman prosentin suuruinen poisto vuodesta toiseen. Menojäännöspoistossa poisto pienee vuosittain vaikka poistoprosentti pysyy samana, koska poisto lasketaan pienemmästä menojäännöksestä.
Pienhankinnat
Esineet joiden hankintameno on enintään 1 200 € ovat pienhankintoja, jotka voi vähentää kerralla käyttöönottovuonna. Tällaisia kerralla vähennettäviä pienhankintoja voi samana verovuotena olla enintään
3 600 € arvosta.
Lyhytikäinen kalusto
Sellaiset esineet joiden käyttöikä on alle kolme vuotta, voidaan verotuksessa vähentää kerralla vuosikuluina riippumatta esineen hinnasta.
TAPPION VÄHENTÄMINEN
Tappiolliselta tilikaudelta vahvistetaan tappio, joka vähennetään seuraavan kymmenen verovuoden aikana voitoista sitä mukaa kun voittoa kertyy. Tappiot vähennetään siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet, jolloin vanhimmat tappiot vähennetään ensin.
VEROTETTAVAN YRITYSTULON LASKEMINEN
Verovuoden verotettavan yritystulon määrä saadaan selville vähentämällä yritystoiminnan veronalaisista tuotoista vähennyskelpoiset kulut ja aiemmilta verovuosilta vahvistetut tappiot.