Oikeusjärjestyksellä tarkoitetaan kaikkien Suomessa voimassa olevien säännösten muodostamaa kokonaisuutta. Oikeusjärjestykseen sisältyvät säännökset ovat voimassa siihen saakka kunnes ne kumotaan. Vanhimmat suomessa edelleen voimassa olevat lait ovat peräisin Ruotsin vallan ajalta vuodelta 1734.(kauppakaari). Suomen siirtyessä 1809 osaksi Venäjää, Ruotsin vallan aikaiset lait jäivät edelleen voimaan. Suomen itsenäistyessä voimassa ollut oikeusjärjestys säilyi ja sitä on täydennetty ja muutettu itsenäisyyden aikana.
Oikeusjärjestyksen säännökset voivat olla:
a) velvoittavia (verovelvollisen on maksettava veroa)
b) oikeuttavia (velkojalla on oikeus saada suoritus velalliselta)
c) kieltäviä (ylinopeuden ajaminen liikenteessä)
Suomen oikeusjärjestyksestä päättää suomen kansa edustajiensa välityksellä, jonka vuoksi sen voidaan ajatella perustuvan kansalaisten keskinäiseen sopimukseen.
Suomen oikeusjärjestyksen kannalta merkittävä muutos tapahtui 1995, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Tällöin Suomi sitoutui noudattamaan niitä sopimuksia, joihin EU perustuu ja niiden perusteella annettuja EU tason säännöksiä, kuten asetuksia ja direktiivejä. EU oikeuden painoarvoa lisää sen etusija kansalliseen oikeuteemme nähden. Jos EU:n säännös ja kansallinen säännös ovat keskenään ristiriidassa, on noudatettava EU:n säännöstä.
Kansalaisten edellytetään tuntevan voimassa olevat oikeuden säännökset. Lait ja asetukset julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Säädöskokoelmassa säädökset ovat niiden julkaisemis-ajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Valtion säädöstietopankki Finlex www.finlex.fi on avoin ja maksuton Internetpalvelu, josta säädöksiä voi hakea hakusanan, säädöksen nimen tai numeron perusteella. Lisäksi finlexistä löytyvät mös työehtosopimukset sekä tuomioistuinten ratkaisuja yksittäisissä oikeustapauksissa.
Säännösten vastainen teko on rikos silloin, kun se täyttää rikoslaissa määritellyt rikoksen tunnusmerkit. Henkilöön voi oikeutta voidaan loukata, vaikka asiassa ei olisikaan tapahtunut rikosta. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun sopimuksen osapuoli ei noudata tekemäänsä sopimusta. Esimerkiksi velallinen ei maksa velkaansa, vuokralainen ei maksa vuokraansa, työsuoritus ei valmistu sovitussa aikataulussa, kaupan kohde ei vastaa sitä mitä sen piti olla jne. Toisen osapuolen sopimusrikkomuksen vuoksi vahinkoa kärsineellä on oikeus saada korvausta sopimuksen rikkoneelta osapuolelta.
Henkilöllä on oikeus saada perusteettoman edun palautus silloin kun toinen henkilö on hyötynyt perusteettomasti hänen kustannuksellaan. Esimerkiksi henkilölle kuuluvat varat on vahingossa maksettu väärälle pankkitilille jne.
Tuomioistuin voi velvoittaa henkilön täyttämään oikeusjärjestykseen perustuvat velvoitteensa. Oikeuden päätös voidaan viimekädessä panna pakolla täytäntöön ulosottoviranomaisen toimesta, ellei henkilö noudata sitä vapaaehtoisesti.
Tuomiovaltaa käyttävillä tuomioistuimilla on valta päättää mikä yksittäistapauksissa on oikein. Asian käsittelyä tuomioistuimessa sanotaan oikeudenkäynniksi. Asiat käsitellään pääsääntöisesti yleisissä tuomioistuimissa. Yleisiä alioikeuksia ovat käräjäoikeudet.
Muutoksenhakutuomioistuimia ovat hovioikeudet ja korkein oikeus. Viranomaisten toimintaan liittyvät valitusasiat ja hallintoriita-asiat ratkaistaan hallintotuomioistuimissa, joita ovat hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Suurin asiaryhmä hallintotuomioistuimissa ovat erilaiset verovalitukset. Erityistä asiantuntemusta vaativia asioita varten ovat erityistuomioistuimet. Näitä ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus.
Henkilöillä voi olla monenlaisia oikeuksia, kuten esimerkiksi omistusoikeus autoon, asuntoon jne. Vuokralaisella on vuokraoikeuden perusteella oikeus hallita vuokraamaansa huoneistoa, velkojalla on velalliseen kohdistuva saamisoikeus, vähemmän omistavalla puolisoilla on avio-oikeuden perusteella oikeus saada tasinkoa enemmän omistavalta puolisolta mahdollisessa avioerotilanteessa, ellei tätä oikeutta ole suljettu pois avioehtosopimuksella, lapsella on oikeus saada kouluopetusta, työttömällä on oikeus saada työttömyyspäivärahaa jne.
Oikeuksien ohella henkilöillä on myös velvollisuuksia. Ostajalla on velvollisuus maksaa sovittu kauppahinta, vuokralaisella on velvollisuus maksaa vuokra vuokranantajalle, kouluikäisellä on oppivelvollisuus jne.