Työttömyysturva muodostuu työmarkkinatuesta ja työttömyyspäivärahasta (perus- tai ansiopäiväraha). Henkilön saamaan työttömyysturvaan vaikuttaa työssäoloehto. Työttömyysturvaa hoitaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan osalta Kansaneläkelaitos KELA sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta eri alojen työttömyyskassat.
Työttömyysturvalaissa tarkoitetun yrittäjän työttömyysturvaan sovelletaan yrittäjiä koskevia sääntöjä.Henkilöä pidetään työttömyysturvalaissa tarkoitettuna yrittäjänä silloin, kun hän työskentelee omistamassaan yrityksessä. Yrittäjänä pidetään myös yrityksen osaomistajaa, joka omistaa joko yksin tai yhdessä perheensä kanssa riittävän suuren osan siitä yrityksestä, jossa hän työskentelee.
Johtavassa asemassa työskentelevä henkilö on yrittäjä, jos hänellä itsellään on vähintään 15 % tai hänen perheellään on vähintään 30 % omistusosuus yrityksestä. Muussa kuin johtavassa asemassa työskentelevä henkilö on yrittäjä, jos hänellä tai hänen perheellään on vähintään 50 % omistusosuus yrityksestä.
Yrittäjäksi katsominen työttömyysturvassa edellyttää, henkilön työskentelyä yrityksessä. Pelkkä yrityksen omistaminen ei tee henkilöstä yrittäjää
Jos henkilö on työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä, hänen työttömyysturvansa kannalta on merkitystä sillä, pidetäänkö yritystoimintaa pää- vai sivutoimisena. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysturvaan. Yritystoiminta on päätoimista, silloin kun sen vaatima työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen. Ratkaisevaa päätoimisuuden arvioinnissa on ainoastaan toiminnan vaatima työmäärä, ei yritystoiminnasta saatava tulo tai voitto. Sivutoimista yritystoiminta puolestaan on silloin, kun sen vaatima työmäärä on niin vähäinen, että henkilö pystyy yritystoiminnan lisäksi tekemään mös muuta kokoaikatyötä.
Työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä voi saada työttömyysturvaa silloin, kun hän on lopettanut yritystoiminnan tai kun työskentely yrityksessä muuten päättyy ja hän on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, joka tutkii työttömyysturvan samisen edellytykset.
Yritystoiminta katsotaan loppuneeksi sillon kun:
yritys on asetettu konkurssiin tai selvitystilaan tai sen purkamisesta on tehty sopimus
yrittäjä on myynyt yrityksensä tai omistamansa osuuden siitä
yrityksen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on lopettanut yrittäjäeläkevakuutuksen ja jättänyt verottajalle ilmoituksen yrityksen poistamisesta ennakkoperintä- ja muista verohallinnon rekistereistä
Silloin kun TE-toimisto totetaa yritystoiminnan olevan sivutoimista, sivutoiminen yrittäjä voi saada yritystoiminnasta saamansa tulon lisäksi työttömyysturvan soviteltua ansiopäivärhaa , peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea .
Yrittäjä voi parantaa työttömyysturvaansa liittymällä yrittäjille tarkoitettuun Yrittäjäkassaan. Tämä työttömyyskassa on tarkoitettu kaikille yrittäjille toimialasta ja yritysmuodosta riippumatta. Työttömyyskassat eivät ole liittoja, eivätkä ne toimi minkään liiton yhteydessä. Jäseneksi voi liittyä henkilö, joka työttömyysturvalaissa katsotaan yrittäjäksi ja jolla on vähintään vuosittain vahvistettavan minimivuositulon suuruinen yrittäjäeläkevakuutus.
Yrittäjille tarkoitetut työttömyyskassat maksavat työttömäksi jäävälle yrittäjälle ansiopäivärahaa, edellyttäen, että yrittäjä on ollut ennen työttömyyttä työttömyyyskassan jäsenenä yrittäjän työssäoloehdon täyttymiseen vaadittavan ajan.
Työttömyyskassaan liittyvä yrittäjä voi itse valita sen vuosityötulon, jonka mukaan määräytyy työttömyyspäivärahan ja työttömyyskassan jäsenmaksun suuruus. Tämä vuosityötulo ei kuitenkaan voi olla yrittäjäeläkkeen työtuloa suurempi.
Työttömyyskassaan maksetut jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia yrittäjän henkilökohtaisessa tuloverotuksessa, eikä niitä vähennetä yrityksen kuluna sen kirjanpidossa.
Työttömyysajalta yrittäjälle maksetaan ansiopäivärahaa 7 arkipäivän (ma-pe) mittaisen omavastuuajan jälkeen 5 päivältä viikossa.
Yrittäjälle maksettavan ansiopäivärahan enimmäismaksuaika on vastaava kuin palkansaajallakin. Ansiopäivärahan kesto riippuu työttömäksi jäävän henkilön aiemman työhistorian pituudesta ja iästä.
Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on yleensä niin sanottu jälkisuojaoikeus. Tämä tarkoittaa oikeutta saada päivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella, jos yritystoiminta lopetetaan jälkisuoja-ajan kuluessa. Jälkisuoja alkaa kulua yritystoiminnan alkamispäivästä.
Palkansaajana kertyneen päivärahaoikeuden voi säilyttää, joko pysymällä 18 kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta entisen palkansaajakassan jäsenenä tai siirtymällä yrittäjäkassaan yhden kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta. Yrittäjän työssäoloehto ei kuitenkaan kerry palkansaajakassassa.
Palkansaajan jälkisuojapäivärahaa maksetaan henkilölle;
jonka palkansaajan työssäoloehto on voimassa
joka ei vielä ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa yrittäjäkassassa ja
joka on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta ja
joka on liittynyt yrittäjäkassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta tai pysynyt jäsenenä entisessä palkansaajakassassa
Jälkisuojan tarkoituksena on helpottaa siirtymistä palkansaajasta yrittäjäksi menettämättä palkansaajakassan jäsenenä hankittua ansiopäivärahaoikeutta.
Jos työttömäksi jäävällä yrittäjällä täyttyy yrittäjän tai palkansaajan työssäoloehto, mutta hän ei kuulu yrittäjäkassaan, eikä hänellä myöskään ole palkansaajakassassa hankittua ansiopäivärahaoikeutta, hän saa tällöin Kelasta peruspäivärahaa sen enimmäiskeston ajan.
Jos puolestaan työttömäksi jääneen yrittäjän työssäoloehto ei täyty tai hän on jo saanut peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa niiden enimmäiskeston ajan, voi henkilö saada Kelasta työmarkkinatukea.